KUMMALLISET KIRJAIMET

KUMMALLISET KIRJAIMET.

ON SE TIETENKIN aika ihmeellinen juttu, että ihminen on kirjaimet keksinyt.

Nyt kuuluisi ehkä asiaan, näyttäisi, ainakin hyvin viisaalta, että menisin hakemaan jotakin tietokirjallisuutta ja kertoisin kuinka nuo kummalliset kirjaimet oikeastaan keksittiin.

Mutta siitä olisi niin paljon vaivaa, pitäisi mennä tuonne viereisessä huoneessa olevaan kirjastoon ja tonkia hyllyjä, ja — minä istun tässä paikallani niin mukavasti. Sitä paitsi jokainen, jota asia syvemmin kiinnostaa, voi katsoa esim. tietosanakirjasta. Siinähän tietosanakirjan viehätysvoima juuri onkin, että sen täytyy tietää kaikki, sinun ja minun ei.

Mutta voivoi, mitä päänvaivaa nuo kirjaimet tuottavatkaan pienelle ihmisen alulle!

Eipä silti, päänvaivaa ne — tai oikeammin niiden laillinen järjestys — isollekin ihmiselle monesti tuo. Harvapa osaa kohta muististaan pamauttaa, missä esimerkiksi sijaitsee Q-kirjain ja missä Ä. Hiljaa mumisten siinä täytyy litaniaa edestä ja takaapäin luetella, ennen kuin niiden luonnolliset paikat keksii.

Ja tänä korttienjakelukautena saa usein todeta, että kirjainmuisti on heikohko. Kun sanoo esimerkiksi Hilla alkavan nimensä saattaa virkailija kuumeisesti ruveta etsimään sitä A:sta alkaen.

Pieni lapsi, jota koetetaan johdattaa aakkosten salaisuuksiin, huomaa kaikenlaisia epäloogillisuuksia.

Pieni tyttö on vihdoin oppinut, että tuo I:n näköinen tikku, jonka päässä on lippu, on »Tee».

Kun sitten tullaan L-kirjaimeen, sanoo hän, että se on »Lee».

— Muista nyt, että se on »eli» eikä »lee», sanoo äiti.

Pieni tyttö tutkii taas kirjainta hyvin tarkasti ja sanoo ihmetellen: — Mutta kun siinäkin on I:n näköinen tikku ja lippu sen alapäässä … Miksei se ole »lee» niin kuin tuo toinen »tee».

Ei mitään selityksiä, mutisee äiti itsekseen. Hän näet tuntee kykenemättömyytensä. Ja hän siirtyy seuraavaan kirjaimeen aapisen sivuilla.

— Mikäs tuo on? hän kysyy ja näyttää K:ta.

Pienen tytön huulet alkavat muovailla kirjainta ensin aivan oikeaan suuntaan. Mutta muistaen äskeisen korjauksen hän sitten sanookin: »Ekk.»

— Sehän on koo, sanoo äiti ja alkaa tulla kärsimättömäksi. — Muista nyt: koo. Ekk ei ole mitään.

— Koo, sanoo tyttö kuuliaisesti. Sitten hänen silmänsä livahtavat taas T:hen ja hän sanoo hieman veitikkamaisesti, ikään kuin äidinkin tietoa epäillen: — Mutta jos se olisikin »Kee».

— Ei, lapsikulta, kyllä se on koo, sanoo.äiti. — Älä viitsi sotkea, muuten ne eivät ikinä jää mieleesi. Entäs tämä?

Tikku näyttää nyt P:tä.

— Poo, pamauttaa tyttö paikalla:

Äiti luo tyttöön tutkivan katseen. Mahtaako tuo pieni veitikka ehdoin tahdoin kiusoitella. Mutta lapsi on hyvin vakavan näköinen. Silmännurkassakaan ei näy mitään kujeen kuretta. — Poo, hän sanoo vielä toisenkin kerran.

— Arvasit väärin. Se on tällä kertaa pee.

Tämä alkoi olla jo aivan mieletöntä pienen tytön mielestä. Kuinka isot ihmiset viitsivät tuollaisia sekavia kirjaimia keksiä. Olisi paljon helpompaa ja luonnollisempaa, että ne kaikki olisivat samanlaisia, hoo, koo, loo, moo, noo, soo, roo, poo …

Häntä alkaa hirvittävästi haukotuttaa koko homma. Olisi paljon tärkeämpää, että nukelle ommeltaisiin kolttu.

— Kolttu?

Pieni tyttö jää äkkiä silmät suurina tuijottamaan.

— Siinä oli taas uusi kirjain — tuu! sanoo hän ensin keksinnöstään ihastuneena. Mutta seuraavassa silmänräpäyksessä hän tajuaa, että tämä komplisoisi jo ennestäänkin sekavia aakkosia, ja ilmoittaa nöyrästi, että häntä väsyttää niin kauheasti, että hän olisi jo valmis menemään höyhensaarille, missä Nukkumatti unten maille kukkaportit aukaisee.

Ja koska tämä on äidille hyvin kallisarvoinen viittaus, rientää hän mitä auliimmin toteuttamaan pienen tytön toivomuksen.

Aapiskirja painetaan jälleen kiinni. Ja pienen tytön väsymys häviää salamannopeasti.

Mutta äiti päättää huomenna yrittää modernia systeemiä: opettaa kirjaimia foneettisesti. Vaikka hän tietää siinä syntyvän uusia vaikeuksia, pieni tyttö ei pitkään aikaan osaisi ottaa noita k:n, p:n ja t:n paukahduksia ja s:s sihinää vakavalta kannalta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s